Luku 5: Jumalan kaitselmus

1. Jumala, joka on kaiken hyvä Luoja, äärettömässä voimassaan ja viisaudessaan ylläpitää, johtaa, järjestää ja hallitsee kaikkia luotuja, tekoja ja asioita Hepr. 1:3; Job. 38:11; Jes. 46:10, 11; Ps. 135:6 suurimmasta vähäisimpään Matt. 10:29–31 mitä viisaimman ja pyhimmän kaitselmuksensa kautta. Tähän tarkoitukseen ne myös luotiin. Tämän hän tekee erehtymättömän ennaltatietämisen ja oman tahtonsa vapaan ja muuttumattoman neuvon mukaan, viisautensa, voimansa, oikeudenmukaisuutensa, äärettömän hyvyytensä ja laupeutensa kunnian ylistykseksi. Ef. 1:11

2. Vaikka Jumalan ennaltatietämisen ja säädöksen mukaan (ensimmäisenä syynä) kaikki tapahtuu muuttumattomasti ja erehtymättömästi, Ap.t. 2:23 niin ettei mitään tapahdu sattumalta tai ilman hänen kaitselmustaan, Sananl. 16:33 hän kuitenkin määrää saman kaitselmuksen perusteella nämä asiat tapahtumaan välttämättömästi, vapaasti tai kontingentisti (toissijaisen syyn luonteen mukaan). 1. Moos. 8:22

3. Jumala käyttää tavallisessa kaitselmuksessaan eri keinoja, Ap.t. 27:31, 44; Jes. 55:10, 11 mutta hän on silti vapaa toimimaan ilman niitä, Hoos. 1:7 niiden yläpuolella Room. 4:19–21 ja niitä vastaan Dan. 3:27 niin kuin hän hyväksi näkee.

4. Jumalan kaikkivaltias voima, tutkimaton viisaus ja ääretön hyvyys ovat tulleet ilmi hänen kaitselmuksessaan niin, että hänen suvereeni suunnitelmansa ulottuu ensimmäiseen syntiinlankeemukseen ja kaikkiin muihin enkelien ja ihmisten syntisiin tekoihin asti. Room. 11:32–34; 2. Sam. 24:1, 1. Aik. 21:1 Näitä tapahtumia ei ole vain sallittu, vaan hän myös mitä viisaimmin ja voimakkaimmin rajoittaa ja muuten käskee ja hallitsee niitä. 2. Kun. 19:28; Ps. 76:10 Moninaisina taloudenhoitoina nämä palvelevat Jumalan pyhiä tarkoituksia. 1. Moos. 50:20; Jes. 10:6, 7, 12 Tämä kaikki kuitenkin tapahtuu niin, että heidän tekojensa syntisyys kehkeytyy vain luodusta eikä Jumalasta, joka kaikkein pyhimpänä ja vanhurskaimpana ei ole eikä voi olla synnin syy taikka hyväksyjä. Ps. 50:21; 1. Joh. 2:16

5. Kaikkein viisain, oikeudenmukaisin ja armollisin Jumala antaa lapsilleen usein erilaisten houkutusten ja sydämen turmeltuneisuuden aikoja. Näin Jumala ojentaa lapsiaan aikaisemmista synneistä tai paljastaa heille heidän sydämensä turmeltuneisuuden ja petollisuuden, jotta he nöyrtyisivät. Näin Jumala nostaa heidät entistä lähemmäksi itseään, niin että ihmisten tuki on pysyvästi Jumalassa. Jumala tekee ihmiset tarkkaavaisiksi kaikkia tulevia synnin houkutuksia vastaan, ja muita oikeudenmukaisia ja pyhiä tarkoituksia varten. 2. Aik. 32:25, 26, 31; 2. Kor. 12:7–9 Mitä tahansa Jumalan valituille kuitenkin tapahtuukaan, se tapahtuu hänen asetuksensa mukaisesti, hänen kunniakseen ja heidän hyväkseen. Room. 8:28

6. Niiltä pahoilta ja jumalattomilta ihmisiltä, jotka Jumala vanhurskaana tuomarina on tehnyt sokeiksi heidän aiempien syntiensä tähden Room. 1:24–26, 28; Room. 11:7, 8 ja joiden mielet hän on kovettanut, ei hän ainoastaan epää armoa (joka olisi voinut valaista heidän ymmärryksensä ja sydämensä), 5. Moos. 29:4 vaan hän myös joskus ottaa pois heiltä heille annetut lahjat. Matt. 13:12 Jumala asettaa heidät alttiiksi tilanteille, joissa he turmeltuneina tekevät syntiä. 5. Moos. 2:30; 2. Kun. 8:12, 13 Jumala jättää heidät himoihinsa, maailman viettelyksiin ja Saatanan vallan alle. Ps. 81:11, 12; 2. Tess. 2:10–12 Näin he kovettavat itsensä niillä samoilla keinoilla, joita Jumala käyttää muiden pehmittämiseksi. 2. Moos. 8:15, 32; Jes. 6:9, 10; 1. Piet. 2:7, 8

7. Koska Jumalan kaitselmus ulottuu kaikkiin luotuihin, niin hän myös pitää erityisellä tavalla huolta seurakunnastaan ja järjestää kaikki asiat sen parhaaksi. 1. Tim. 4:10; Aam. 9:8, 9; Jes. 43:3–5