1. Hyviä tekoja ovat vain ne, jotka Jumala on käskenyt tekemään pyhässä sanassaan. Miika 6:8; Hepr. 13:21 Ihmisten sokeassa innossaan tai kuviteltujen hyvien aikomusten perusteella suunnittelemat teot sitä vastoin eivät ole hyviä ilman Jumalan sanan vakuutta. Matt. 15:9; Jes. 29:13

2. Ne hyvät teot, jotka tehdään kuuliaisuudesta Jumalan käskyille, ovat todellisen ja elävän uskon hedelmiä ja todistuksia. Jaak. 2:18, 22 Niiden kautta uskovat ilmaisevat kiitollisuutensa, Ps. 116:12, 13 vahvistuvat uskon varmuudessa, 1. Joh. 2:3, 5; 2. Piet. 1:5–11 opastavat veljiään, kaunistavat evankeliumin virkaa, Matt. 5:16 sulkevat vastustajien suut ja kirkastavat Jumalan kunniaa. 1. Tim. 6:1; 1. Piet. 2:15; Fil. 1:11 Tällaiset teot ovat Jumalan työtä, Jeesuksessa Kristuksessa näitä tarkoituksia varten luotuja. Ef. 2:10 Uskovien hyvien töiden hedelmänä on pyhyys ja niistä seuraa lopulta iankaikkinen elämä. Room. 6:22

3. Uskovien kyky tehdä hyviä tekoja tekoja ei tule heistä itsestään vaan ainoastaan Kristuksen Hengestä. Joh. 15:4, 5 Jotta uskovat voisivat tehdä hyviä tekoja, on välttämätöntä, että he jo saamansa armon lisäksi tarvitsevat Pyhän Hengen todellisen vaikutuksen. Henki tekee työtä heissä niin, että he tahtovat ja tekevät niin kuin on Jumalan hyvä tarkoitus. 2. Kor. 3:5 Uskovista ei kuitenkaan pidä tulla saamattomia, ikään kuin he eivät olisi sitoutuneita suorittamaan velvollisuuttaan ilman Hengen erityistä vaikutusta. Uskovien on oltava ahkeria saattaakseen liikkeelle sen Jumalan armon, joka heissä on. Fil. 2:13; Fil. 2:12; Hepr. 6:11, 12; Jes. 64:7

4. Ne jotka kuuliaisina saavuttavat korkeimmat päämäärät tässä elämässä eivät millään lailla kykene tekemään ylimääräisiä tekoja tai enemmän kuin mitä Jumala vaatii. Hekin jäävät kauas monista niistä velvollisuuksista, joita heidän tulisi täyttää. Job. 9:2, 3; Gal. 5:17; Luuk. 17:10

5. Emme voi parhailla töillämmekään ansaita anteeksiantoa synnistä tai iankaikkista elämää Jumalalta. Tekojemme ja tulevan kunnian välillä on suuri ero, ja ääretön etäisyys vallitsee meidän ja Jumalan välillä. Me emme voi hankkia ansioita emmekä hyvittää Jumalaa aikaisempien syntiemme veloista. Room. 3:20; Ef. 2:8, 9; Room. 4:6 Kun olemme tehneet kaiken, mitä meidän tulee tehdä, olemme tehneet vain velvollisuutemme ja olemme ansiottomia palvelijoita. Mikäli nämä teot ovat hyviä, ne lähtevät hänen Hengestään. Gal. 5:22, 23 Silloin kun ne ovat lähteneet meistä, ne ovat turmeltuneita ja niihin on sekoittunut niin paljon heikkoutta ja epätäydellisyyttä, että ne eivät kestä Jumalan ankaraa rangaistusta. Jes. 64:6; Ps. 143:2

6. Siitä huolimatta uskovat ihmiset ovat Kristuksen kautta hyväksyttyjä ja heidän hyvät tekonsa ovat myös hyväksyttyjä Kristuksessa. Ef. 1:6; 1. Piet. 2:5 Nämä teot eivät ole tässä elämässä täysin virheettömiä ja nuhteettomia Jumalan silmissä, mutta hän katsoo niihin Pojassaan. Tällöin hän hyväksyy ne mielellään, ja palkitsee sen, mikä on vilpitöntä, vaikka siihen liittyy monia heikkouksia ja epätäydellisyyksiä. Matt. 25:21, 23; Hepr. 6:10

7. Uudestisyntymättömien ihmisten teot ovat syntiä, vaikka ne saattaisivat sisällöltään olla Jumalan käskyjen mukaisia ja hyödyksi sekä heille itselleen että muille. 2. Kun. 10:30; 1. Kun. 21:27, 29 Niitä ei näet ole tehty uskon puhdistamin sydämin, 1. Moos. 4:5; Hepr. 11:4, 6 ei oikealla tavalla Jumalan sanan mukaan 1. Kor. 13:1 eikä oikeassa tarkoituksessa Jumalan kunniaksi. Matt. 6:2, 5 Jumala ei voi katsoa niitä hyviksi eivätkä ne johda ihmistä saamaan armoa Jumalalta. Aam. 5:21, 22; Room. 9:16; Tiit. 3:5 Vieläkin syntisempää ja Jumalaa loukkaavampaa on tosin se, että uudestisyntymättömät laiminlyövät tällaistenkin hyödyllisten tekojen tekemisen. Job. 21:14, 15; Matt. 25:41–43